Juuh, tänään tuli täyteen kuusi viikkoa tupakoinnin lopettamisesta. Jee, hyvä minä! Eihän se aina oo helppoo ollu, mutta hengissähän tuota ollaan. Oikeestaan se eka viikko oli kaikista pahin (ylläri!), ja sen jälkeen on ollu helpompaa. Ja siis oikeesti helpompaa siinäkin mielessä, että oon huomannu hapenottokyvyn jo parantuneen. Kävellessä ei hengästy yhtä pahasti ja helpompi hengittää. Tosin nyt tuo allergiakausi vaikuttaa putkistoihin. Mutta ennen oli kieltämättä allergia-aikaankin pahemmat keuhko-oireet, yskää enemmän jne. Nyt nuo ovat helpottaneet. Silmät ja nenä kutisevat sitten niidenkin edestä ;) Olihan tuota röhinää tietty silloin about viikko lopettamisen jälkeen, johtuen varmasti kaikenlaisen kakan noustessa keuhkoista.

Oon kyllä enemmän kuin tietoinen siitä, että pahin ei oo ohi. Varmasti tulee jatkossakin paljon mielitekoja. Kuten vappuna pari kertaa. Mutta olipas sekin yksi koetus, josta selvisin. Kuitenkin ympärillä ihmiset polttivat, mutta mie en sortunut! Oikeestaan tupakan haju on alkanut haista jo miusta pahalle. Joskus jos se jostain tuulahtaa, niin saattaa vähän tehdä mielikin, mutta yleensä tekee pahaa. Huomasin vappunakin, että jos joku poltti vieressä, niin minnuu alkoi kutittaa kurkkuun ja yskittämään. Ja polttavien ihmisten vaatteet haisee! [Elekee nyt kaikki polttavat ystävät rakkaat kuitenkaan miulle suuttuko, en mie millään pahalla! Pitää psyykata itteensä, ja vaatteiden pahalta haiseminen on kyllä yksi hyvä syy olla polttamatta :)]

Pittää vielä vähän moralisoida: jos joku tupakoimaton lukee tätä, niin kullanarvoinen vinkki: älä koskaan aloita sitä polttamista! On tuhatmiljoonaa kertaa helpompaa olla polttamatta edes sitä ensimmäistä röökiä kuin vuosien sauhuttelujen jälkeen lopettaa kuin seinään. Ja siihen kuluu rahaakin ihan sikana! Mie oikein kauhistuin kun laskin, että mikä summa mulla on vuodessa mennyt röökiin. Se oli jotain tyyliin 700 euroa, en nyt muista tarkkaan, mutta jotain tonne päin. Siis kuitenkin ihan älytön summa rahaa, jonka vois käyttää paljon fiksumpaankin kuin ittensä myrkyttämiseen. Tollanen summa, vaikka mie en edes todellakaan mikään ketjupolttaja ollukaan.

Kesä on edessä ja varmasti tulee monta kertaa houkutus polttaa edes yksi tupakka, mutta pitää pysyä lujana. Nimittäin kerran jos sortuu niin varmasti sortuu uudelleenkin. Ehkä joskus vuosien päästä uskaltas maistaa, että miten pahalta se maistuu, mutta ei vielä! Joo, edessä on terassikausi, pihalla istuskelut, rokit ym. tilanteet, joissa on tottunut henkosia vetelemään, joten voip olla kovat paikat tulossa. Mutta enhän mie ainakaan nyt voi sortua, kun täälläkin oon nyt kirjoittanut tuosta lopettamisesta. Johan se ois noloa! Tännehän miun kannattaakin aina välillä raportoida, ainakin jos mielitekoja tulee. Ei sitä sit ilkee edes polttaa, nolais vaan ittensä ;)

Noh, olipas paatosta. Mutku ajatusvimma iski. Ajatuksia tupakoinnin lopettamisesta näin aamutuimaan. Oiskohan tuolla jo sen verran lämmin, että vois mennä partsille lukemaan.