Ei kiva kun nukuttaa huonosti. Niin kävi taas viime yönä. Viime aikoina on tullut nukuttua monena yönä tosi huonosti ja usein joutuu kattelemaan myös painajaisia. Johtuiskohan se tästä valoisasta ajasta, ettei ole vielä tottunut. Tosin eihän vielä yöllä edes ole valoisaa. Sitten päivällä väsyttää varsinkin kun nuo allergialääkkeet vielä lisäävät väsymystä ainakin tässä alkuvaiheessa.

Eilen katsottiin Mr.&Mrs. Smith. Siis se leffa. Brad ja Angelina. Siinä oli kyllä teema "sleeping with the enemy" viety ihan uudelle tasolle. Ihan ok se oli, perusviihdettä, toimintakomediaa. Tosin mie en tykkää leffoissa niistä pitkistä rätätätätätä-kohtauksista, siis missä ammutaan eikä sitten tehdäkään muuta muutamaan minuuttiin. Kieritään ja juostaan korkeintaan. Ja se on sitten ihme, että tarinan sankareilla on aina ne luotiliivit, mutta kappas kummaa: vastapuolella ei moisia löydy! Se on myös aina niin hassua, että sankari(t) kyllä osuu viholliseen melkein jokaisella liipasimen painalluksella, kun taas se vihollinen saa tulittaa minkä ehtii osumatta, ainakaan kuolettavasti. Toinen ärsyttävä piirre elokuvissa (varsinkin toiminta-sellaisissa) on ne iänikuiset takaa-ajokohtaukset. Mie en välttämättä jaksa seurata kuinka autot kiitää pitkin katuja, renkaat vinkuu, tavaraa (ja jopa ihmisiä) menee matkalla mäsäksi ja luodit viuhuu. Ja sitäkin kestää yleensä useita minuutteja. Turhaa, sanon mie. Ja noita kohtauksia on varmasti jok'ikisessä elokuvassa, jotka vain sijoittuvat aikakauteen kun auto on keksitty. Heh, länkkäreissähän ne sitten ajaa hevosilla toisiaan takaa ja pyssyt paukkuu. Heppaparat! Mutjoo, kyllä tuo oli ihan katsottava elokuva, jos ei muuten niin onhan siinä Brad :)

Vois tässä pikkuhiljaa alkaa valmistautumaan lähtöön. Meen käymään tädin luona tuossa Hukiksella. Että en sen kauemmas. Eräällä ihanaisella ystäväisellä on muuten tänään synttärit :)