Tulipa käytyä tuolla saikulla laboratoriossa. Ottivat miusta verta. Ja kuten tyypillistä, miun suoni lähti heti karkuteille kun neula alkoi lähestyä sitä. Vaikka en mie edes pelkää neuloja ja pystyn ihan hyvin katsomaan kun verinäyte otetaan, mutta en mie niistä neuloista niin tykkääkään. Niin no, ei sillä suonen pakenemisella taida olla edes mitään tekemistä minkään neulapelon kanssa, vai onko? No, sai se sairaanhoitaja lopulta ne veret otettua. Saa nähdä mitä siitä selviää. Toivottavasti kaikki arvot ois ihan normaalit. Pitääpi ensi viikolla käydä viemässä viimeaikaiset verenpainetulokset terveyskeskukseen ja varata omalääkäriltä puhelinaika. Siis pitää varata aika, jolloin lääkäri soittaa miulle! Hih, hassua!

Tänään porukoille siivoamaan. Ihan kiva kun saan siitä rahhaa, vaikka mie en niin tuosta siivoomisesta välitäkään. Ja kissejä kattomaan myös, tottakai! Mau! Niitä on aina niin kiva nähdä ja ikävä on. Ovat niin lutusia. Vaikkakin välillä oikeita riiviöitä. Kaffea.