Lunaran lukunurkka

Muuttoilmoitus

2007-08-20T12:02:00+03:00

Jostain syystä miusta tuntui, että pitää aloittaa uusi blogi uudelta pohjalta. Siispä Lunara on muuttanut toiseen todellisuuteen.

Tätä elämätä

2007-07-20T20:28:00+03:00

Rokki tuli ja meni ja menipä taas nopeasti! Ja paljon muualta tulleita tuttuja ja kavereita tuli taas nähtyä. Rokki on siitä hyvä tapahtuma (monen muun asian lisäksi tietysti), että siellä näkee aika paljon sellaisia vanhoja tuttuja, jotka ovat täältä muuttaneet pois, mutta tulevat aina ainakin Ilosaarirock-viikonloppuna kotikonnuilleen. Näitä kaikkia ei välttämättä muulloin enää nykyään näekään, että hyvä kun edes kerran vuodessa :) Sonata Arctica oli kyllä ihan sairaan hyvä. HIM:stäkin tykkäsin, oli se ainakin parempi keikka kuin 5 vuotta sitten. Ja PMMP oli aiva loistava :D

Nyt mie tein sen. Vihdoin ja viimein. Ai minkä? No aloitin kuntoilun ihan tosimielellä. Pitkään oon tätä pyöritellyt päässä ja lykkäillyt, mutta nyt oon saanut tarpeekseni. Nyt on viimeistään pakko tehdä jotain, kun keho on kuitenkin vielä suht nuori. Liityin erään kuntoilukeskuksen jäseneksi. Kyllähän se kukkarosta kirpaisee, kun nyt olen sitoutunut vuodeksi eteenpäin maksamaan 59 € kuussa kuukausimaksua. Mutta tässä on se hyvä puoli, että nyt siellä salilla on sitten aivan pakko käydä vähintään pari kertaa viikossa, kun kerran maksu menee tililtä joka tapauksessa. Tänään kävin kuntosaliohjauksessa, jossa miulle näytettiin salin laitteet ja tehtiin henkilökohtainen kuntosaliohjelma. Ja tykkäsin! Oon heti huomenaamulla menossa äidin kanssa ensi kertaa tositoimiin, tänään vain kokeilin laitteita. Äiti on käynyt tuolla jo aika kauan ja on ollut tyytyväinen. Tuohon rahaan saa tietysti lisäksi käydä erilaisissa jumpissa ja spinningeissä sekä solariumissa, saunassa, uimassa ja infrapunasaunassa. Kyllä tuo raha vähän kirpaisee, mutta mie ajattelen niin, että vielä viime vuoden alkupuolella miulla meni vähintään saman verran kuukaudessa rahaa tupakkaan. Tuota ajatellessa ei enää tunnukaan niin pahalta :) Toivottavasti nyt alkaa sitten tuloksiakin näkyä, kunhan olen jonkin aikaa käynyt. En tietenkään luule, että niitä heti näkyisi, mutta innolla odotan. Jännää.

Puolisko lähtee syyskuun alusta sinne Lontooseen. Nyyh. Toisaalta tuo voi tehdä meille ihan hyvääkin. Ja Puoliskolle tuo on tietenkin tosi hyvä tilaisuus, jota ei todellakaan pidä jättää käyttämättä. Kolme kuukautta, kai se kuitenkin aika nopeesti menee. Kun miullakin on töitä ja uusi harrastuskin. Ja onhan miulla täällä ihanat ystävät ja perhe. Pikkuvelikin muuttaa parin viikon päästä tuohon tien toiselle puolelle. Voihan se olla, että pääsen syksyllä käymäänkin tuolla Lontoossa, mutta se vähän vielä riippuu... Kun jos pääsen Tampereen avoimeen yliopistoon opiskelemaan informaatiotutkimusta verkko-opintoina, niin ne sitten voivat jonkin verran rajoittaa. Mutta tuo on vielä todella, todella epävarmaa. Sinne on varmasti monta muutakin halukasta.

Anteeksi kaikki ihanat blogiystävät, etten ole käynyt nyt viime aikoina teidän blogeissanne lukemassa ja kommentoimassa. En vaan ole jaksanut kauheasti koneella istua. Mielessä olette kyllä useinkin. Mie yritän viimeistään syksyllä parantaa tapani tässä asiassa :)

Ainiin, miun (samoja kuin täällä, hieman muokattuina) ja muiden kirjajuttuja voi lukea myös täällä...

Rokrok!

2007-07-13T09:42:00+03:00

Heippa!

En ole jaksanut viime aikoina oikein blogiin paneutua. Niin eipä sitä väkisin sitten... Kyllä mie varmaan (toivottavasti) viimeistään syksyllä taas intoudun kun Puolisko on lähdössä 3 kk:ksi Lontooseen niin varmaan sitten tulee oltua tietokoneellakin enemmän. Ehkä.

Nyt rokkifiilikset kohoamaan (vaikka huonoa säätä onkin luvattu tänne viikonlopuksi) ja Ilosaarirokkaamaan tänä iltana! Sulo-klubille siis tänään ja huomenna ja sunnuntaina itse Rokkiin.

Terveisiä ja kivaa viikonloppua kaikille!!

Jussia!

2007-06-21T11:55:00+03:00

Sitä ollaan jo juhannuksen kynnyksellä. Tuntuu jotenkin, ettei tämä kesä ole vielä edes alkanut ja sitten onkin yhtäkkiä jo juhannus! Ei oo miulla mitkään parhaat lomasäät olleet, viileetä ja ajoittain sateistakin :(

Turun reissu oli mukava taas, siellä oli ihan kohtuuhyvä ilmakin silloin. Aika paljon tuli shoppailtua, mutta tarpeellista! Turun linnassa käytiin ja olihan se upea paikka! Ja Vartiovuorella käytiin ottamassa aurinkoa ja sieltä oli aika upeat näkymät. Kyllä, mie edelleenkin tykkään siitä kaupungista. Kyllä sinne muuttaisin paaaaljon mieluummin kuin Helsinkiin tai yleensäkään pääkaupunkiseudulle. Huono puoli Turussa on se, että se on niin kaukana ja hankalien kulkuyhteyksien päässä täältä Itä-Suomesta.

Hietajärvellä oltiin vaunuilemassa Puoliskon kanssa pari päivää, lauantaina lähdettiin ja tiistaiaamuna tultiin pois. Säät siellä ei oikein suosineet, sunnuntai oli ainoa kunnon aurinkoinen päivä. Mäkäräisiä siellä oli ihan sairaasti! Mutta ihan kiva rentoutumisreissu kaupunkiloman jälkeen :) Pikkuveli palasi toissapäivänä Prahasta ja eilen oltiin vanhempieni luona. Pikkuveljen pitää asua siellä heinäkuun loppuun asti, kun hänen kämpässään on alivuokralainen siihen asti. Paljon oli kuvia matkan varrelta!

Tänä iltana M&V saapuvat meille jussin viettoon Etelä-Suomesta. Ajateltiin, jos lähdettäis huomenna vaikka piknikille. Ostettiin retkigrillikin ja kylmälaukku. Harmi on varmasti suuri, jos sää pilaa meidän suunnitelmat, mutta tällä hetkellä taitaa näyttää suht lupaavalta.

Mukavaa juhannusta kaikille!

Loma lähestyy

2007-06-05T09:21:00+03:00

Voi vitsit, että osaa olla KESÄ! Aivan mahtavaa, kun on lämmintä ja aurinko paistaa. Vois melkein pitää vapaapäivän, mutta eihä se käy. Muutama päivä enää ja sitten alkaa kahden viikon kesäloma. Perjantai-iltana lähdetään äidin kanssa Pikkusiskon luo Turkuun ja junailen sieltä takaisin varmaan ensi viikon torstaina. Pitänee tulla Helsingin kautta kun näköjään Pieksämäen kautta tullessa olis bussilla mentävä väli Tampere-Pieksämäki. Eipä oikein innosta, varsinkin jos on kuuma. Äippä menee veljensä vaimon kanssa Tallinnan lähelle johonkin kylpylään, eli paluumatkan tulen sitten yksin. Voi olla aika tappavan tylsää istua koko matka yksin junassa. Pitää olla lukemista ja kuunnella vaikka radiota, jos ei muuta keksi. Mutta kiva nähdä taas Pikkusiskoa ja päästä Turkuun käymään.

Sitten ensi viikon perjantaina tai lauantaina olis tarkoitus Puoliskon kanssa lähteä taas Hietajärvelle, missä oltiin viimekin kesänä. Jos siis säät sallivat. En tiedä, viitsiikö sinne huonoilla säillä mennä, ei oo kiva kököttää vaan asuntovaunussa. Viime kesänä sattuikin suunnilleen kesän parhaat säät sille ajalle, kun oltiin siellä ja oli tosi kivaa. Toivottavasti tosiaan nää ilmat jatkuvat. Olis tyhmää, jos lomalla olis kökkö sää kun vois ottaa aurinkoa jne. Ja jussiksi M&V tulevat meille. Sittenhän se loma onkin ohi. Aika täyteen olen sen jo buukannutkin ;)

Eilen kävin heti töiden jälkeen ostamassa liput Nightwishin Joensuun keikalle. Sehän on siis vasta 12.12., joten puoli vuotta vielä pitää odottaa! Ei malttais kyllä. Niin, Puoliskon on sitten pakko tulla siihen mennessä sieltä Lontoosta takas kun on kerran konserttiliput hankittu.

KIRJALISTA

2007-06-01T23:06:00+03:00

Päivittelen tätä listaa aina sitä mukaa kun olen uuden 'analyysin' luetusta kirjasta tänne lisännyt.

KIRJAT 2007

Romaanit

Kanto, Anneli : Piru, kreivi, noita ja näyttelijä (lisätty 01.06.)
Slaughter, Karin : Kadotettu (lisätty 21.05.)
Preussler, Otfried : Mustan myllyn mestari (lisätty 27.04.)

Tietokirjat

Hayden, Torey : Aavetyttö (lisätty 12.03.)
Laughton, Timothy : Mayat : muinainen kulttuuri (lisätty 29.01.)

KIRJAT 2006 (alk. 27.4.)

Linnilä, Kai : Wanhan ajan Joulu (lisätty 28.11)
Rotko, Tuula : Riikka Näkijä (lisätty 15.11.)
Utrio, Kaari : Isabella (lisätty 07.11.)
Koskinen, Juha-Pekka : Savurenkaita (lisätty 16.10.)
Kostova, Elizabeth : Historiantutkija (lisätty 20.09.)
Martin, George R. R. : Miekkamyrsky 2 (Tulen ja jään laulu: osa 3, nide 2) (lisätty 10.09.)
Hildebrandt, Johanne : Saaga : Valhallan tarinoita (3. osa) (lisätty 22.08.)
Iggulden, Conn : Keisari III : Miekkojen kenttä (lisätty 11.08.)
Kari, Risto : Suomalaisten keskiaika : myytit ja todellisuus (lisätty 03.07.)
Kontula, Aino : Rexi on homo ja opettajat hullui! : opettajan päiväkirja (lisätty 19.06.)
Loe, Erlend : Supernaiivi (lisätty 04.06.)
Brown, Dan : Da Vinci -koodi (lisätty 31.05.)
McIntyre, Vonda N. : Aurinko ja kuu (lisätty 20.05.)
Hayden, Torey : Toisten lapset (lisätty 10.05.)
Defonseca, Misha : Susilapsi (lisätty 02.05.)
Linnilä, Kai & Pukkila, Hanna : Isomummin keittiö : Elsa Helmisen ruokavuosi 1896 (lisätty 02.05)
Oksanen, Sofi : Stalinin lehmät (lisätty 27.04)

HUOM! Kommentit, mielipiteet ym. sanottavat listan kirjoista ovat enemmän kuin tervetulleita! Mutta voisitteko ystävällisesti laittaa kommenttinne mieluummin kyseessä olevan kirjan postauksen kommentteihin, kiitos! Pääset suoraan haluamasi kirjan kohdalle klikkaamalla kirjailijan nimeä. Kaikki listan kirjat löytyvät siis Lukunurkasta.

Anneli Kanto : Piru, kreivi, noita ja näyttelijä

2007-06-01T23:04:00+03:00

Gummerus Kustannus 2007

Piru, kreivi, noita ja näyttelijä on Anneli Kannon esikoisromaani ja täytyy jo heti alkuun sanoa, että erittäin onnistunut sellainen. Töissä bongasin kirjan ja mielenkiintoisen nimen ja kannen perusteella lainasin sen. Ja kun aloin lukemaan, olin koukussa. Historiallisten romaanien ja muutenkin historian (varsinkin Suomen historian) ystävänä romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Suomeen, löytyy taatusti pakollisten luettavien listaltani. Suomen 1700-luvulle tai varhaisemmille vuosisadoille (mitä kauemmas menneisyyteen, sen parempi!) ajoittuvat tarinat ovat kovin mieleeni. Mutta tottakai tarinan pitää olla myös hyvä, ei se pelkkä aikakausi riitä.

Romaanin tapahtumat siis sijoittuvat kreivin, eli Pietari Brahen, aikaan 1600-luvulle. Päähenkilönä on Reeti, joka kasvaa pienessä Tammerkosken kylässä köyhässä perheessä. Jo lapsena hän tiedostaa olevansa teräväpäisempi ja hienostuneempi kuin vanhempansa ja siskonsa ja alkaakin epäillä syntyperäänsä. Reeti sattuu suuren ja mahtavan kreivi Pietari Brahen tielle ja tämän suosiollisella avustuksella pääsee opiskelemaan Turkuun. Kun Brahe vuonna 1640 perustaa Turun Akatemian, Suomen ensimmäisen yliopiston, on Reeti ensimmäisten opiskelijoiden joukossa. Brahe vaikuttaa Reetiin myös "nimellisesti" antaessaan tälle uuden hienomman nimen Laurentius Petrus Bircalensis. Laurentius on taitava kynänkäyttäjä eikä katso hyvällä, kun opiskelijatoveri varastaa hänen kirjoittamansa näytelmän. Laurentius alkaa kiinnostua myös salatieteistä, kun hän löytää erään professorin kätköistä mm. kabbalistisen kirjan. Hän haluaa kostaa opiskelijatoverilleen, mutta joutuu sen myötä itse pahoihin vaikeuksiin. Laurentius haluaa kutsua avukseen spiritus familiariksen, ja tämä hanke on koitumassa hänen kohtalokseen. Eletään aikaa, jolloin noitavainot riehuvat hurjimmillaan eikä paljonkaan epäilyksiä tarvittu, että joutui syytetyksi noituudesta eli magian harjoittamisesta. Tunnetusti parantajatkin olivat sananmukaisesti tulilinjalla tässä mielipuolisessa vainossa. Laurentius joutuu syytettyjen penkille ja vankeuteen. Vankilassa hän tapaa kääpiö Henrikin, jonka kanssa karkaa ja perustaa teatteriseurue Komeetan. Seurueeseen liittyy vielä Laurentiuksen lapsuudenystävä, parantajanainen Anna-Margareta, joka on myös syytettynä noituudesta. Pieni teatteriseurue kohtaa suuria vaikeuksia pakoillessaan, mutta he myös menestyvät esitystensä myötä. Vankeusaika Kajaanin julmassa linnassa on koitua seurueen viimeiseksi etapiksi, mutta nokkeluutta ei heiltä puutu ja Anna-Margaretankin parantajan taidot osottautuvat hyödylliksi kaikkien kannalta. Mutta Laurentiuksen spiritus familiariksen kanssa tekemä sopimus vainoaa häntä joka paikassa eikä hän saa mielelleen rauhaa missään.

Kerronta on mielestäni todella taitavaa, tarina tempaa lukijan mukaansa eikä huumoriakaan, tosin melko ronskia sellaista, ole unohdettu. Muuten romaani maalaa aika lohduttoman kuvan silloisesta Suomesta; rahvaan elämä on yhtä raatamista pienenkin leivänmurun eteen ja elämä on harmaata vailla ilon häivää voutien kiristäessä talonpojan nälkävyötä. Tätä vasten kuvaukset teatterin esiintymisistä ja yleisön tunteikkaista reaktioista ovat yksiä romaanin riemukkaimmista kohtauksista. Ajatus köyhistä ja likaisista, arjen väsyttämistä ihmisitä nauramassa, itkemässä ja taputtamassa jollekin, joka vie heidät hetkeksi pois arjen kurjuudesta, tuo mieleen jotakin siitä maailmasta, jota nykysuomalainen ei enää kylläisine vatsoineen, radioineen, elokuvateattereineen ja televisioineen osaa kuin kuvitella. Esitykset olivat meidän mittapuumme mukaan erittäin yksinkertaisia, mutta tuon ajan ja niiden olojen ihmisille varmasti todellinen elämys.

Kovasti maatamme oltiin tuohon aikaan sivistämässä ja kyllähän siinä näemmä on onnistuttukin. Mutta herää kysymys, että kumpi osapuoli siinä olikaan se sivistyneempi? Se, joka osasi ja halusi käyttää taitojaan ja luonnon antimia toisten parantamiseen ja auttamiseen vai se, joka syytti, kidututti ja joskus teloitutti ensin mainittua?

The summer is here

2007-06-01T21:29:00+03:00

Nonni, nyt on kesä ihan virallisesti avattu. Oltiin Nanten kanssa katsomassa ja kuuntelemassa kun perinteinen, tällä kertaa noin 5700-päinen, lapsikuoro lauloi Suomen suven avatuksi. Laulurinteellä oli kyllä kiitettävästi väkeä katsomassa ja Ilkka Alankokin siellä esitti Popmuseo-kappaleensa, jonka kertosäkeeseen koululaiset osallistuivat. Kuorohan koostuu pohjoiskarjalaisista ala-astelaisista ja pari koulua siellä taisi olla muualtakin, ainakin Kuopiosta oli musiikkiluokkalaisia. Itsekin olin tuolla Laulurinteellä laulamassa kuutena vuotena kun ala-asteella olin. Vielä siellä ohjelmistossa muutama sama laulu oli kuin miun aikana silloin. Ensimmäistä kertaa olin laulamassa 20 vuotta sitten! Huhhuh ja kääk, siitä on jo noin kauan kun olin 1. luokalla koulussa. Kyllä se oli tosi jännää, kun aina linja-autolla koko koulun kanssa lähdettiin Joensuuhun (tosin eihän kotipaikkakunnalta kaupunkiin ollut kuin vajaat 10 km) laulamaan. Niitä lauluja harjoiteltiin keväällä, vaikka kyllähän niistä suurimman osan osasi jo ulkoa, kun aika pitkälti samat laulut laulettiin joka vuosi. Joitakin vaihtelujakin oli. Vieläkin muistin tuolla kuunnellessani Karjalaisten laulun, Lasten Karjalan (vai olikohan tuo sen laulun nimi) ja tietenkin Suvivirren sanat ulkoa. Harmi, kun nykyisin tuolla ei enää kuule kappaletta Suvilaulu Joensuulle, se laulettiin aina silloin miun aikana. Siitäkin vielä muistuu melodia mieleen ja sanojakin sieltä täältä, etenkin kohta "...ovet koulujen sulkeutuu...", joka aina laulettiin niin kovaa kuin keuhkoista lähti ;D Nanten kanssa tuumailtiin, että eipä olis voinut parempaa "Laululava"säätä sattua, kun oli niin aurinkoista ja lämmintä.

Käytiin päivällä kaupungillakin ja nyt meni paljon rahaa kun ostin uuden kännyn. Ihana pinkki :) On se niin söötti. Nyt oon sillä täällä leikkinyt ja yrittänyt opetella käyttöä. Uusi känny oli tarpeellinen, kun edellinen veteli jo viimeisiään. Ja just tuon kännykän mie olen halunnutkin ja nyt sattui olemaan ihan hyvä tarjous DNA-Kaupassa. Meni sitä rahaa vähän vaatteisiinkin, mutta nekin tulivat tarpeeseen. Ostin lyhythihaisen ihan tavallisen paidan ja lyhythihaisen paitapuseron. Ja sukkia! Niitä ei voi koskaan olla liikaa, kun ne nykyään hajoavat niin nopeesti ja miulla niitä tuppaa katoamaankin aika ajoin. Pesukoneko lie syö?

Jaa. Tulipa jaariteltua vähän, mutta on niin kesäolo :) Ei tuolla säällä huvittais huomenna mennä töihin, mutta mentävähän se on. Pitäis olla vaan onnellinen, kun vielä niitä töitä on... Mutta jospa sen jälkeen käväisisi terassilla yhdellä. Ehkä, ehkä ei. Näkee sit huomenna.

Ärsytys ja keikkauutisia

2007-05-31T10:27:00+03:00

Ärsyynnys on valtavaa tällä hetkellä. Sain kuulla että se, kenen osa-aikalisäsijaisena olen, jatkaakin rahavaikeuksien vuoksi kokoaikaista työtä jo heinäkuun alusta alkaen. Ja miulle kun oli luvattu kokoaikaista hommaa lokakuun alkuun asti. Grrrhhh!!! Eli osa-aikatöihin mie joudun sitten heinäkuun alusta lähtien. Kyllähän ihmiset yrittää lohduttaa, että saatpahan kesästä enemmän nauttia, mutta ei se paljon auta kun tilipussi (taas) sitten on aika surkeaa luokkaa. Ärsyttää tuommoinen, että ensin sovitaan ja sitten perutaan. Vaikka toisaalta kyllä ymmärrän sen työkaverinikin tilanteen. Onneksi miulla nyt on edes se toinen puolikas vuoden loppuun asti, muutenhan työt olisivat loppuneet kokonaan nyt 1.7. enkä mie olis edes sitä 10 kk saanut täyteen. Kun siis liityin ammattiliittoon, että työttömäksi jäädessä saisin ansiosidonnaista, ja siinähän on vähimmäisrajana 10 kk:n jäsenyys ja työssäolo. Hyvä puoli tässä on se, että se työkaveri kuitenkin pitää osa-aikalisästään ne loput 3 kk ensi vuoden alusta, eli miulle on nyt töitä tiedossa ensi maaliskuun loppuun asti. Mutta osa-aikaisena. Eniten ottaa päähän se, että olin jo innoissani, että nyt saan lyhentää opintolainaa muutaman kuukauden ajan, mutta eihän se nyt onnistu. Kolme kuukautta siis kesti kokoaikainen pesti. Tosin pomo lupas miulle, että mie saan tehdä lisätunteja, jos heille tarve tulee ja miulta ekana kysytäänkin. Kovasti oli pahoillaan pomokin ja hänellekin tuo keskeytys tuli yllätyksenä. No, kai se elämä sitten alkoi liian hyvin tässä mennä kun näin piti käydä :( Hitto kun pitää olla aina kaikki niin vaikeeta.

No, pieni onnenpilkahdus tänä aamuna on siinä, että Nightwish tulee joulukuussa Joensuu Areenalle keikalle. Liput tulevat myyntiin maanantaina. Pakko saada!! Toivottavasti ne eivät mene heti, vaan saan ostettua. Maksavat kyllä 40 €, mutta ei voi mitään. Pakko mikä pakko :) Tuomas ja Anette olivat aamulla Huomenta Suomessa. Oikein rennoilta vaikuttivat molemmat, vaikka mediamylläkkä on ollut melkoinen.

Kukkien ylistys

2007-05-31T10:06:00+03:00

"Oliverille kukat ovat aina olleet paitsi rakkauden, myös elämän ruokaa. Kukat joita voi katsella ja haistella, joiden kanssa voi elää niiden lyhyen elinkaaren ajan, ne ovat oma nautinnon lähteensä, loputtoman antoisa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka eivät rakasta kukkia tai pitävät niitä vain somisteina, kuten koristetyynyä tai jotain Hummelin posliinihahmoa. Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka pahoinpitelevät kukkia saadakseen uutetta jota sitten hierovat ihoonsa kuin sotasaalista ja jättävät jälkeensä teurastettujen kukintojen raatoja. Hän tietää että nämä ovat äärimmiäisiä, dramaattisia näkemyksiä eikä siksi puhu niistä kovin usein, mutta häntä ihmetyttää, että maailmassa jossa mielihyvä on niin vähissä, ihmiset eivät näe kukkia osana ratkaisua, eivät tajua että oppimatta jäänyt läksy niiden ihanuudesta erottaa ihmiset toisistaan, ihmiset ja maan toisistaan, ihmiset ja iankaikkisen toisistaan."

Jean Hanff Korelitz, Valkoinen ruusu (Tammi 2006, suom. Laura Jänisniemi)

Valokuvatorstain inspiraationa on siis tällä viikolla katkelma romaanista. Valitsin viime alkusyksystä ottamani kuvan vanhempieni luota. Äiti oli tosi nätisti koristellut omenapuun oksia kukka-asetelmin. Valitettavasti tuo kuva ei tee oikeutta sille, miltä se luonnossa näytti...