Rakas Hehku haastoi miut tämmöiseen. Eli ideana on kertoa 6 omituisuutta itsestään. Miun lista näyttää tältä:

1. Lasken kirjaimia.
Ok, tämä kuulostaa varmasti tosi omituiselta, mutta niin pitkään kuin muistan, olen laskenut kirjaimia sanoista ja lauseista. Jonkinlainen neuroosi tämä on, se on selvää, mutta ei mitenkään elämää häiritsevä kuitenkaan. Tämä on tosi typerää, ja harvat edes tietävät tästä (paitsi nyt!), mutta en voi sille oikeastaan mitään. Esim. telkkaria katsoessa teksityksiä lukiessa saatan samalla laskea lauseiden kirjaimia. Nyt nolottaa.

2. Tarkistelen asioita. Kaipa tämäkin on jonkinlainen neuroosi, mutta melko yleinen varmaan. Esimerkiksi töihin lähtiessä tarkistan monta kertaa, että ovathan avaimet varmasti mukana. Jos liikun bussilla, bussirahat tulee tarkistettua kotona pariin kertaan ja vielä bussipysäkillä pari kertaa. En ilmeisestä luota itseeni. Jos unohdan jotain, olen siitä itselleni vihainen pitkään.

3. Olen feministi. En tiedä, että voiko tätä kutsua omituisuudeksi, joidenkin mielestä ehkä. En voi kuitenkaan sietää äärifeminismiä ja miesvihaa, jotka tahraavat koko feministisen ideologian maineen. Olen siis perinteisen feminismin eli sukupuolten välisen tasa-arvon kannattaja. Kuitenkin myönnän auliisti, että miehet ja naiset ovat erilaisia ja joissain asioissa tämä pitää ottaa huomioon. Molempia tarvitaan eikä kumpikaan ole toista parempi ja esimerkiksi samasta työstä molemmille tulee maksaa sama palkka.

4. Olen historiafriikki. Liekö tämäkään omituisuus, mutta tiedän kuitenkin ihmisiä, jotka pitävät historiaa suunnilleen maailman tylsimpänä asiana. Itse en voi ymmärtää moista näkökantaa, sillä tuntemalla historiaa voimme ymmärtää jotain enemmän nykypäivästäkin. Sanonta historia toistaa itseään on mielestäni ihan totta.

5. Mansikkajäätelö on mielestäni pahaa. Tätä monet ihmettelevät ;) Tykkään kyllä muuten mansikasta ja suunnilleen kaikesta, missä sitä on, mutta mansikkajäätelö ei oikein maistu. Tämä on peruja lapsuudesta, jolloin jouduin juomaan "vaaleanpunaista lääkettä", se taisi olla joku antibioottikuuri. Sen nieleminen oli yhtä painajaista, kun se maistui niin pahalta, ja toi kuitenkin mieleeni mansikkajäätelön. Vieläkin mansikkajäätelö maistuu pahalta. Viikonloppuna maistoin vähän tofu-mansikkajätskiä eikä se ollut ihan niin pahaa kuitenkaan. Mutta en sitäkään itse kotiin ostaisi.

6. Olen ex-kynsienpureskelija. En enää keksinyt muuta (vaikka varmaan miulla muitakin omituisuuksia on, en vain itse tajua sitä), joten laitoin tämän. Pureskelin kynsiä ihan pikkulapsesta saakka ja kynteni ovat sen takia aina olleet tosi rumat ja käsiä on pitänyt piilotella. Pari kertaa nuoruudessa sain tavan lopetettua Kynnelin voimalla, mutta aina se palasi. Kesällä 2003 lopetin pureskelun ihan tahdon voimalla ja siksi, kun olin töissä bunkkerimuseossa, jossa kynnenaluset olivat aina likaisina. Ei tehnyt mieli pureskella. Hyvin harvoin saatan pureskella jotain kynttä, jos se on revennyt tms. Muuten olen saanut pidettyä tuon tavan poissa.

Tällasii. Tuo ensimmäinen on kyllä oikeesti tosi outo, loput on varmaan tavallisempia. Haastan mukaan Misan, Simonen ja Elegian, jos ette ole jo tätä tehneet.