Viime päivityksestä on päässyt hurahtamaan aikaa (siis jos ei lasketa tuota tänään postattua Valokuvatorstai-kuvaa) jo monta päivää. Miulla on ollut aika kiirus tällä viikolla, olen kotona käynyt suurin piirtein vain nukkumassa. Työ on tietysti vienyt oman aikansa nyt kun teen kokopäiväistä ja sitten on ollut kaikenlaista muutakin.

Jo tiistaina tuntui, että tulis jo viikonloppu! Tämä viikko on siis tuntunut ihan kauhean pitkältä ja väsyttävältä. Töissä on ollut mukavaa, ei siinä mitään, mutta kun sen päälle on ollut menoja paljon, niin jo väsy iskee... Kun ei ole oikein tottunut tällaiseen menoon. Oman lisänsä väsymykseen tuo tämä jatkuva pimeys. Ensi viikolla miulla on keskiviikko vapaa, mutta lauantaina on sitten työpäivä. Jouluaatto, joulupäivä ja tapsa ovat tietysti vapaita, mutta sitten heti 27. päivä töihin taas. Tosin sillä vuoden viimeisellä viikolla ei ole kuin kolme päivää töitä. Meillä on töissä aikamoiset uudistukset olleet käynnissä, kun seutukirjasto on pikku hiljaa pyörähtänyt käyntiin tässä joulukuun aikana eikä ongelmiltakaan ole aivan vältytty. Suurin myllerrys se varmaan on tuossa vuodenvaihteen jälkeen.

Tänään on aikomuksena tehdä joulusiivous. Ensi viikon lauantaina Puolisko saa sitten imuroida kun mie olen töissä, mutta muuten ei sitten oikein ehdikään siivoamaan. Nyt tänään sitten siivotaan vähän isommin, muttei mitään ihan suursiivousta kuitenkaan. Illalla me mennään vanhempieni, Pikkuveljen, Pikkusiskon ja sen poikaystävän kanssa syömään ravintolaan. Tämä perinne meillä on ollut jo vuosikaudet joulun alla.

Eilen selvisi, että Pikkusisko sai asunnon Turusta ja muutto on heti tammikuussa. Voi kamalaa... Ja Pikkuvelikin lähtee tammikuussa Prahaan vaihtoon meidän serkun kanssa, ja he palaavat näillä näkymin heinäkuussa. Meidän pikkuiset lentää maailmalle, nyyh! Kauheeta ajatella, ettei niitä sitten näekään just silloin kun haluaa. Mitenhän rankkaa tämä on meidän vanhemmille... Onhan Pikkuveli (25 v) tietysti asunut jo monta vuotta omillaan, mutta nyt koti tyhjenee pahnan pohjimmaisestakin ja nuo kaksi sitten ovat niin kaukana... Kiva olis keväällä päästä vierailemaan kummankin luona. Pikkusiskon luona vierailu tosin vaikuttaa hieman todennäköisemmältä ;D Turussa olen kyllä halunnutkin käydä jo pitkään, siellä kun on tätä Suomen historiaa ihan mukavasti tarjolla :) Olen mie joskus lapsena siellä käynytkin, mutta en niin kauheasti siitä muista.

Noniin, oliskohan se aamukahvin paikka.