Olipa kiva olla eilen taas töissä tauon jälkeen. Päivä meni ihan tajuttoman nopeesti kun tekemistä riitti. Tänään menen iltavuoroon ja huomenna aamuun, sit ois kaks vapaapäivää.

Puolisko joutuu taas maanantaina matkustamaan Tampereelle kun pääsi kakkoskierrokselle siinä työhaastattelussa. Aateltiin, että tuo toinen haastis ois täällä Joensuussa niin kuin itse työpaikkakin, mutta kun firman pääkonttori on Tampereella, niin sinne pitää sitten mennä. Jänskättää! Nyt varsinkin, kun eräs toinenkin firma ois ehkä kiinnostunut... Ehkä siis. Toivoa saa, mutta vielä ei uskalla liikaa toivoa kuitenkaan. Alkaiskohan meidänkin elämä pikku hiljaa asettua, jo olis aika.

Keskiviikkona käytiin tytsyjen kanssa ostoksilla, ostin joulukorttitarpeita. Ei tuossa ole vielä tarpeeksi, mutta alkuun pääsee. Oli muuten kummallista, ettei Tiimarista löytynyt vanhoja kunnon kiiltokuvia! Siis jouluaiheisia. Kyllä siellä yks kämäinen laatikollinen oli sikin sokin erilaisia kiiltokuvia, mutta ne kaikki olivat jotain kesäisiä ja eläinaiheisia. Oisin halunnut jouluisia ja enkeliaiheisia. Kiiltokuvamaisia tarroja kyllä löytyi, mutta ei se ole sama asia... Pitää käydä jostain muualta etsiskelemässä.

Uusi toppi ja ihan perusneulepaitakin löytyi ja vielä suht edullisesti. En olis halunnut ostaa mustaa, kun miulla on niin paljon mustia paitoja, mutta kun sitä neuletta ei ollut kuin mustana ja tummanpunaisena. Ja se tummanpunainen ois ehkä miulle liian räikeä. Vaikka on miulla kyllä yksi punainen takkikin, mutta se on eri asia, kun sitä ei tarvii kuin ulkona pitää. Miun pitäis uskaltaa ja opetella käyttää vähän rohkeammin eri värejä pukeutumisessa. Mutta kun on ollut vuosikaudet musta-ihminen, niin kaikki vaaleat ja kirkkaat tuntuvat niin oudoilta. Ruskean sävyt ovat vähän turvallisemman oloisia. Ja tummansininen ja -violetti.

Olo oli muuten kumman kevyt ja mukava koko keskiviikkoillan, kun oli saanut taas rakkaiden ystävien kanssa purpattaa kunnolla. Ei ystäviä voi mikään elämässä koskaan korvata. Meillä on niin monta vuotta ja juttua jo takana enkä voisi kuvitellakaan elämää ilman heitä :)