Ei tässä enää tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ehkä molempia yhtä aikaa? Onneksi on sentään tämä ikioma vuodatuskanava... Niin, mie oon oikeesti tosi tylsiintynyt. Vaikka on kirjoja, on telkkari ja on nettikin. Mutta kun oon jo viikon ollu vaan kotona (lukuun ottamatta keskiviikon kirjastoautovisiittiä), niin alkaa olla pikkuhiljaa mökkihöperöinen tunnelma. Nyt onneks alkaa jo olo parantua, enää ei tunnu niin tukkoiselta olo, mutta yskä jyllää. Huomenna mennään kyllä keskustaan ruokaostoksille, miun on ihan pakko päästä vähän täältä pois. Eihän sitä tarvii mitään laukka-askelia ottaa, käveleksii ihan rauhassa (ja ottaa nenäliinoja tarpeeks mukaan!) niin jospa se siitä.

Jaksaiskohan huomenna vaikka leipoakin jotain, vaikka muffinseja. Ois yks Mariannerouhepussikin tuolla kaapissa, voiskohan sitä käyttää johonkin perusmuffinsitaikinaan? Ehkäpä. Mie oon ollu Puoliskollekin vähän kireenä, raukkaparka... Heh, jos sitä muffinseilla vähän lepyttelis ;) Lähti käymään M&T:n luona "tuulettumassa" niin kuin ite sanoi. Kai se on ihan tarpeen.

Hihii, mie sain tänään sen Olipa kerran elämä -DVD-boksin! Katsoin jo kolme ekaa jaksoa ekalta levyltä. Ihan huippuja! Bakteeri kiusaa verihiutaletta ja valkosolu tulee apuun, hih! Mutta niinhän se menee. Tuossa boksissa on kaikki sarjan jaksot; yhteensä 13 tuntia! Ei ihan yhteen pötköön varmaan jaksais kattoo...

Mie näin viime yönä unta vampyyreista. Eipä varmaan ihme, ottaen huomioon kirjan, joka on nyt luvun alla...

Tässä vielä illan ratoksi kuva, heaven's on fire!. Tässä jonain iltana oli pakko ottaa kuva, kun oli ihan vaaleanpunaista tulta taivas täynnä! Harmi, ettei tuo kuva näytä sitä koko todellisuutta. Laimeelta näyttää, mutta pinkkiä on silti :)

187338.jpg